Paikallisuutiset
Analyysi: Lappi-kerroin ennustaa keskustalle kahta paikkaa, muille isoille yhtä
Laskimme edellisvaalien ja viimeisimmän gallupin perusteella arvion vaalituloksesta – muuttujia on kuitenkin paljon.
Lapissa muuttujia on näissä eduskuntavaaleissa useita, mutta eniten tilannetta keikuttaa se, että vaalipiiri menetti yhden edustajanpaikan. Lapista valitaan kuusi kansanedustajaa entisen seitsemän sijaan. Se tekee läpimenon entistäkin hankalammaksi.
Viime vaaleissa keskustalla oli kolme paikkaa, perussuomalaisilla yksi, SDP:llä yksi, vasemmistoliitolla yksi ja kokoomuksen ja kristillisdemokraattien vaaliliitolla yksi. Viimeinen paikka meni keskustan Markus Lohelle vain muutaman äänen erolla ennen vihreitä ja Riikka Karppista.
Keskusta on ollut Lapin suurin puolue kaikissa tämän vuosituhannen eduskuntavaaleissa. Suurimmillaan sillä oli neljä lappilaista kansanedustajaa vuoden 2015 vaalien jälkeen. Myös vasemmistoliitolla ja SDP:llä on mennyt ehdokas läpi kaikissa 2000-luvun eduskuntavaaleissa. Kokoomus jäi ilman paikkaa vuoden 2015 vaaleissa. Perussuomalaisilla on puolestaan ollut oma lappilainen edustaja vuoden 2011 jytkyvaaleista lähtien. Muut puolueet eivät ole saaneet tämän vuosituhannen vaaleissa edustajiaan läpi Lapista.
Todennäköisin vaihtoehto tällä hetkellä lienee se, että keskusta saa näissä vaaleissa läpi kaksi kansanedustajaa ja perussuomalaiset, vasemmistoliitto, SDP ja kokoomus jokainen yhden. Jos paikkoja olisi edelleen seitsemän, viimeinen paikka menisi perussuomalaisille.
Vaalien tulos on kuitenkin kaikkea muuta kuin selvä, ja Lapissa voidaan odottaa jännittävää vaali-iltaa.
Keskusta on aina saanut selvästi suuremman osuuden äänistä Lapissa kuin koko maassa keskimäärin. Kannatus on ollut Lapissa jopa yli tuplat muun maan kannatukseen nähden. Tällä kertaa keskustan kannatus on gallupeissa koko maassa kymmenen prosentin luokaa, mikä Lapissa tarkoittaisi reilun kahdenkymmenen prosentin äänisaalista ja kahta kansanedustajaa. Mikko Kärnän ja Eeva-Maria Maijalan yhteensä 10 000 ääntä viime vaaleista ovat toistaiseksi vailla kotia. Kärnä on nyt ehdolla Helsingissä, Maijala ei ole ehdolla lainkaan. Keskustalla on silti vetureina kaksi istuvaa kansanedustajaa, edellisvaalien Lapin äänikuningatar Katri Kulmuni sekä Markus Lohi. Myös Paavo Väyrynen on tietenkin suurelle yleisölle tuttu nimi, joskin Väyrysen nykykannatusta on hankala arvioida. Lisäksi keskustalla on useita omilla alueillaan hyvin tuttuja nimiä.
Perussuomalaiset noussee keskustan ykköshaastajaksi. Sen valtakunnallinen kannatus on valtakunnan kärkeä, ja Lapissa perussuomalaisten kannatus on noudatellut koko maan kannatusta. Viime vaaleissa perussuomalaiset sai koko maassa 17,5 prosenttia äänistä ja Lapissa 17,2. Samaa suhdetta noudatellen perussuomalaisetkin voi yltää Lapissa lähelle 20 prosentin kannatusta. Perussuomalaisilla on yksi istuva kansanedustaja, Kaisa Juuso, joka onkin suurin suosikki perussuomalaisten läpimenijäksi. Puolue on hyvin lähellä myös toista paikkaa.
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi jättää myös jälkeensä tyhjiön, jolle ei ole selvää täyttäjää. Vasemmisto on kuitenkin saanut perinteisesti Lapissa enemmän ääniä kuin muualla maassa, joten puolue yltänee tälläkin kertaa valtakunnallisissa gallupeissa povattua yhdeksän prosentin kannatusta parempaan tulokseen Lapissa.
SDP:n istuva kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä on ehdolla näissäkin vaaleissa. Hän on istunut eduskunnassa vuodesta 2007 ja hänen kannatuksensa on asettunut 6000–7000 äänen välille. Demareiden kannatus Lapissa on ollut varsin vakaata, eikä ilmiselvää syytä muutokseen näytä olevan. SDP:n kannatus on kuitenkin ollut Lapissa vain noin kolme neljäsosaa siitä, mitä se on valtakunnallisesti.
Kokoomuksen ja kristillisten vaaliliitto joutuu pärjäämään ilman Sara Seppästä, Sanna Luomaa ja Pirkka Aaltoa, jotka keräsivät viime vaaleissa yhteensä viitisentuhatta ääntä. Seppänen on ehdolla perussuomalaisissa, Aalto siirtyi Oulun vaalipiiriin ja Luoma ei ole ehdolla. Istuva kansanedustaja Heikki Autto keräsi kuitenkin edellisvaaleissa yli 5000 ääntä ja on nytkin puolueen kärkiehdokas. Kokoomuksen kannatus Lapissa on tavallisesti muuta maata matalampaa. Esimerkiksi vuonna 2019 kokoomuksen kannatus oli noin kaksi kolmasosaa siitä, mitä se oli valtakunnallisesti. Vastaava tulos riittäisi kuitenkin tuoreimpiin gallupeihin suhteutettuna yhteen paikkaan tänäkin vuonna.
Vihreät oli edellisvaaleissa ensimmäistä kertaa lähellä edustajan paikkaa Lapista. Leijonanosan vihreiden äänistä keräsi Riikka Karppinen, joka ei tällä kertaa ole ehdolla. Löytävätkö Karppiselle annetut äänet kodin muiden vihreiden ehdokkaiden äänipoteista, vai siirtyykö ääniä suurissakin määrin esimerkiksi vasemmistoliitolle, SDP:lle tai nukkuvien puolueelle? Karppisen edellisvaalien 7800 ääntä voivat keikauttaa vaaliasetelmaa moneen suuntaan.
Pienpuolueet eivät ole saaneet Lapista edustajia läpi 2000-luvulla, ja epätodennäköiseltä läpimeno näyttää nytkin. Myös sitoutumattomien lista saa tehdä täyden päivätyön saadakseen ehdokkaita lähelle läpimenoa.
Jutussa on käytetty lähteenä Ylen kannatuskyselyä maaliskuun alussa sekä vaalit.fi-sivuston tuloksia edellisvaaleista.
"Lappi-kerroin" auttaa tuloksen ennustamisessa
Laskimme jokaisen puolueen kohdalla, paljonko sen kannatus eroaa Lapissa verrattuna koko maan kannatukseen. Materiaalina käytettiin vuoden 2019 eduskuntavaalien tulosta. Tätä "Lappi-kertoimeksi" kutsumaamme indeksiä sekä Ylen tuoreinta kannatuslaskelmaa hyödyntäen laskimme, paljonko kunkin puolueen tulos voisi olla tällä kertaa.
Esimerkiksi Lapin suurin puolue keskusta sai Lapissa viimeksi 29,2 prosenttia äänistä. Koko maassa se sai 13,8 prosentin äänisaaliin, joten "Lappi-kerroin" olisi Lapin kannatus jaettuna koko maan kannatuksella eli 2,12. SDP puolestaan sai viimeksi 13,5 prosenttia Lapin äänistä ja 17,7 prosenttia koko maan äänistä. Sen Lappi-kerroin on 0,76.
Parhaan arvauksemme vaalituloksista laskimme kertomalla Ylen tuoreimman gallupin kannatusprosentin Lappi-kertoimella. Keskustan 9,5 prosentin gallupkannatus tarkoittaisi Lapissa 20,1 prosenttia alueen äänistä ja kahta läpimenijää.
Muut puolueet: perussuomalaiset 18,7%, vasemmistoliitto 15,6%, SDP 15,2%, kokoomus 13,8%, vihreät 7,5%, kristilliset 1,1%, muut 8,1%.
