Paikallisuutiset

Pro Kuusamon 10-vuotisjuhlaseminaarin panelistit kansanedustaja Olga Oinas-Panuma, Ruka-Kuusamo matkailuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Marko Säkkinen, kalatalousyrittäjä Juha Korhonen sekä Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala keskustelivat muun muassa luontoelinkeinojen merkityksestä Kuusamolle. Kuva: Hanna Rautio

“Ankkamallin sisään ei tule kaivosta” – Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Heikkilä lausui kaupungin ja oman kantansa Pro Kuusamon juhlaseminaarissa

Pro Kuusamon juhlaseminaarissa keskusteltiin Kuusamon luonnon tärkeydestä ja ainutlaatuisuudesta nyt ja tulevaisuudessa.

Kaivoskeskustelun toivotaan päättyvän. Päättyvän niin, että malminetsintä lopetetaan ja Rukan ympäristö ja Pohjois-Kuusamon luonto jätetään rauhaan.

Edellä mainitun kannan ilmaisivat Pro Kuusamon 10-vuotisjuhlaseminaariin osallistuneet panelistit Ruka-Kuusamo matkailuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Marko Säkkinen, kalatalousyrittäjä Juha Korhonen sekä Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala. Korhonen ja Kujala ovat tällä hetkellä Pro Kuusamon hallituksen jäseniä, joista Korhonen yhdistyksen yksi perustajajäsenistä.

Neljäntenä paneelikeskusteluun osallistunut pudasjärvinen kansanedustaja Olga Oinas-Panuma (kesk.) oli maltillisempi lausunnossaan ja totesi, että kaivoskeskustelussakaan ääripäitä ei voi keskustelusta sulkea pois. Hän oli sitä mieltä, että kysymys keskustelun lopettamisesta pitää suunnata Kuusamon kaupungille ja kestävän kaivostoiminnan verkostolle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Juhlaseminaarissa puhujana ollut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Heikkilä (kesk.) vastasi kaivosasiassa yhteen useimmiten esitettyyn kysymykseen eli mikä on kunnan kanta nk. ankkamalliin:

– Siihen ei kaupunki ja päättäjät halua kaivosta, eikä sitä tule. Se on myös minun henkilökohtainen kanta.

Kuusamon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Heikkilän takana näkyy kartta, johon on merkitty mm. malminetsintälupa-alueet, -hakemukset ja -varaukset Kuusamon, Posion ja Sallan alueilla sekä sinisellä merkitty nk. ankkamalli. Kuva: Hanna Rautio

Ankkamalli on kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaavan kaivosvapaavyöhyke Kitka-Ruka-Oulanka-alueella. Sen tarkoituksena on rajata luonnon ja matkailun kannalta erityisen arvokkaat alueet kaivostoiminnan ulkopuolelle.

Kaava-asia kuitenkin kaatui 2019 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka katsoi, ettei kunta voi rajata yhtä tiettyä elinkeinoa pois kaavoituksella.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sittemmin tämän vuoden maaliskuussa hyväksytty uusi kaivoslaki vahvistaa paikallisen päätöksenteon asemaa. Kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä on kunnan hyväksymä kaava. Lupaharkinnassa muut elinkeinot on otettava huomioon nykyistä vahvemmin.

Juhlapuhujana torstaina 8. kesäkuuta Kuusamo-opistolla järjestetyssä tilaisuudessa puhunut oikeustieteen tohtori Hannele Pokka korosti kaivosyhtiöiden sosiaalisen toimiluvan merkitystä eli kuntalaisten ja kunnan päättäjien hyväksyntää kaivoshankkeelle.

– Suomi on vahva kaivosmaa. Uskon, että kaivosyhtiöillä olisi mahdollista hankkia parempi sosiaalinen toimilupa. Tähän luulisi vaikuttavan paremman vesienhallintajärjestelmän kuin lain salliman purkuputken, jota käytetään esimerkiksi Kittilän kaivoksella ja käytettiin myös Talvivaarassa.

– Juristina sanon, että kaivokset toimivat lakien ja vaadittujen lupaehtojen mukaan, Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteen tiedekunnan ympäristövastuun työelämäprofessorina toimina Pokka lausui.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Uuden kaivoslain myötä kaivostoiminnalle vaaditaan siis kunnan hyväksymä kaava, uuden varausmaksun katsotaan vähentävän tarpeettoman laajojen varausten tekoa ja uusi kaivosmineraalivero otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. Ympäristö- ja vesistölupien ehtoihin ei kuitenkaan tehty muutoksia, mikä mahdollistaa kaivosten jätevesien laskemisen purkuputkea pitkin johonkin ympäröivään vesistöön.

Purkuputkelle vaaditaan ympäristövaikutusten arviointimenettely eli hyväksytty YVA-selvitys.

Juhlapuhujana kuultiin oikeustieteen tohtori Hannele Pokkaa. Kuva: Hanna Rautio

Pro Kuusamo perustettiin juuri lisääntyneen kaivoskeskustelun aiheuttamien huolien myötä vuonna 2013. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Kuusamon luontoa ja luontovalokuvausta tunnetuksi tehnyt Hannu Hautala.

Nykyisin puheenjohtajana toimii matkailuyrittäjä Jokke Kämäräinen. Toiminnanjohtaja on Jouni Hakola.

Kämäräinen totesi puheessaan, että tarkoitus ei ole toimia koko kaivosteollisuutta vastaan.

– Haluamme, että luontoelinkeinot menestyvät täällä. Toimintamme tavoitteena on parantaa näiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä.

Yhdistys haluaa toimia luontoelinkeinojen kehittämisessä yhteistyössä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa, myötävirtaan kuin koskenlaskussa. Tähän toimintaan Kämäräinen toivoi evästyksiä kaupunginjohtajan ja valtuuston puheenjohtajan suunnalta.

Heikkilä vastasi omassa puheenvuorossaan kannattavan jatkossakin laaja-alaista keskusteluyhteyttä yhdistyksen suuntaan ja sen osalta. Kaupungin kuntalaisia palvelevan toiminnan kannalta Heikkilä pitää parempana keskustelun ja keskitien valitsemista kuin niin sanotusti puolelle tai toiselle asettumista.

Pro Kuusamon puheenjohtaja Jokke Kämäräinen (vas.) ja toiminnanjohtaja Jouni Hakola. Kuva: Hanna Rautio
Pro Kuusamon puheenjohtaja Jokke Kämäräinen (vas.) ja toiminnanjohtaja Jouni Hakola. Kuva: Hanna Rautio
Fakta

Pro Kuusamo ry

Yhdistyksen tarkoituksena on Kuusamon ja sen naapurikuntien luonto-, ympäristö- ja kulttuuriarvojen suojelu sekä vapaiden näkymien vastuullinen vaaliminen.

Yhdistyksen mukaan Kuusamo tulee säilyttää luonto- ja matkailukuntana sekä ylläpitää ja edistää Kuusamon ainutlaatuiseen luontoon perustuvien elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja työllistävää vaikutusta tuleville sukupolville.

Jäseniä vuoden 2022 lopussa 1200.

Perustettu vuonna 2013