Paikallisuutiset
Floristimestari Minna Uusi-Simola haastoi pohjoisen floristien luovuutta Kuusamossa
Kuusamotalon pihapiiriin on laskeutumassa kotka. Jos asiaa tutkii lähemmin, huomaa pesän päällä, nyt jo varmaan lumen alla, esittelyn, josta saa selville, että uljaan linnun ovat tehneet Suomen Kukkakauppiasliiton Pohjoisen piirin floristit. Esittelyssä on maininta: Hannu Hautala In memoriam.
– Tarkoituksena oli ensin pitää sellainen Land Art -kurssi eli sieltä paikalta löytyvistä materiaaleista tehdään lähialueelle luonnonmateriaaliteos, jossa käytetään mahdollisimman vähän sidosaineita. Kun sitten suunnitelmat muuttuivat eli työt liitettiinkin Kuusamo Nature Photo 2023 -festivaaliin ja työt tehtiin rakennettuun ympäristöön, niin luovuttiin siitä Land Artista ja päätettiin, että tehdäänkin luonnonmateriaalitaidetta, kertoo kaksi päivää floristeja ohjannut Minna Uusi-Simola. Hän on floristimestari, joka on käynyt ainoana suomalaisena myös Technician Experimental floral design -koulutuksen, jossa opitaan kokeellista kasvimateriaalien käyttöä.
– Osallistujat olivat keränneet jo kesän aikana luonnonmateriaaleja valmiiksi, joten siellä oli odottamassa kaksi pakettiautollista kelo-oksaa ja kaikkea muuta, kertoo Uusi-Simola. Hän oli jo työt suunnitellut etukäteen.
– Kaikki he olivat ammattitaitoisia, taitavia ihmisiä, joten kun kertoi heille, mitä tavoitellaan, niin eipä siinä hirveästi tarvinnut päältä katsoa, kehui Minna Uusi-Simola kurssilaisiaan.
Kotka rakennettiin kuusamolaisen Minna Heikkilä-Tuovilan mummolassa, Aartolan tilalla, jossa kurssilaiset myös majoittuivat. Raimo Tuovila oli hitsannut harjateräksestä kotkan rungon jo tekijöille valmiiksi.
Kotka on tehty kokonaan männyn kelo-oksista. Pesässä oli näiden lisäksi vähän kuusen karissutta oksaa ja siellä on myös kolme jäkälä -munaa.
– Kotkan ”puupalikoita” ryhdyttiin vaan sovittelemaan toisiinsa ja kiinnitettiin niitä ohuella rautalangalla ja tehtiin sidoksia, Uusi-Simola kertoi tekemisen vaiheista.
Kotkan lisäksi kurssilaiset valmistivat Kuusamotalon sisätiloihin Pesäpuun sekä lavakoristeiksi Arktisen auringon ja Kaamoksen kuun.
– Tätä varten männyn punainen kaarna tuotiin Etelä-Suomesta, koska pohjoisessa sitä ei ole, selvittää Uusi-Simola.
– Silloin kauan sitten, kun olin vielä kukkakaupassa töissä, mietin, että meidän pitäs pystyä käyttämään suomalaisia luonnonmateriaaleja paremmin. Ei ole mitään järkeä tuoda Saksasta sammalta ja heiniä, kun meillä on täällä luonto täynnä materiaaleja, miettii Uusi-Simola. Erityisesti hän moitiskelee vihreää oasis -sientä, jota käytetään kukka-asetelmissa. Sienestä jää mikromuoveja, jotka menevät viemäriin ja sitä kautta luontoon. Sienessä on Uusi-Simolan mielestä ainesta jopa luonnonkatastrofiin.
Hän on miettinyt erilaisia tekniikoita muun muassa siihen, miten luonnonmateriaaleja voisi käsitellä kestävimmiksi niin, että niitä voisi käyttää myös kuivattuina. Oasis-sienen tilalle hän on kokeillut suomalaista rahkasammalta.
Minna Heikkilä Tuovila kertoi, että melko harvoin pohjoisessa on tällaisia kursseja. Edellisen hän muistaa viisi vuotta sitten. Tämän kurssin oli järjestänyt Suomen Kukkakauppiasliiton Pohjois-Suomen piiri ry.
– Olipa mukava olla samanhenkisten ihmisten kanssa samassa paikassa, hän kehuu yhdessä vietettyjä päiviä.
