Ajankohtaista

Historia: Partisaanit surmasivat Uudentalon asukkaat 80 vuotta sitten

Kuusamon Lämsänkylän öisessä partisaani-iskussa 18. heinäkuuta 1943 kuoli kuusi ihmistä ja yksi katosi.

Uudentalon väki oli asettunut lauantai-iltana levolle heinätöiden jälkeen. Talon 39-vuotias isäntä Juho Vilhelm eli Ville Määttä oli lomalla rintamalta. Villellä ja hänen 26-vuotiaalla vaimollaan Lyydia Amalia Määtällä oli kaksi pientä lasta, kolmevuotias Toini ja alle vuoden vanha Seppo Hannes.

Talonväkeen kuului isännän iäkäs isä Juho Kustu Määttä. Yötä talossa olivat myös emännän äiti Reeta Ulla Parkkisenniemi sekä isännän sedän leski Anna Lotta Määttä.

Yöllä talon koira alkoi haukkua ja Anna Lotta Määttä ilmeisesti lähti ulos katsomaan mistä oli kyse. Partisaanit löivät koiran kuoliaaksi ja pahoinpitelivät Anna Lotan.

Partisaanit menivät sisälle ja surmasivat talossa olijat vuoteisiinsa. Äiti oli juuri ollut imettämässä perheen pienintä.

Ville-isännän partisaanit pakottivat mukaansa. Häntä ei koskaan löydetty. Partisaaneilta tavattiin myöhemmin Uudentalon asukkaille kuulunutta omaisuutta. Partisaanit veivät talosta kaksi lehmää ja ryöstivät ruokatavaroita.

Anna Lotta Määttä löydettiin talon ulkopuolelta risukasan alta. Hän eli vielä kymmenen päivää ennen kuin kuoli vammoihinsa. Silminnäkijä pystyi vain sanomaan sanan ryssä.

Naapurit kohtasivat järkyttävän näyn, kun he tulivat selvittämään miksi Uudentalon väki ei ollut sunnuntaiaamuna askareillaan.

Sotilaskotisisariin 5. heinäkuuta 1942 kohdistunut partisaani-isku järkytti suomalaisia ja sai aikanaan paljon mediahuomiota. Kuusamon Murtovaarassa partisaanien väijytyksessä surmansa saaneet kolme sotilaskotisisarta saivat yhteiset sankarihautajaiset.

Sotilaskotisisaret kuuluivat järjestön johtoon ja he olivat liikkeellä tarkastamassa rintaman lähellä olevia sotilaskoteja. Toini Jännes oli Suomen Sotilaskotiliiton puheenjohtaja, Faini Aflech pohjoisessa toimivan 5. sotilaskotikeskuselimen talouspäällikkö ja Greta Palojärvi edusti Sotilaskotiliittoa pohjoisella rintamalla.

Naiset olivat matkalla Uhtualta Kiestinkiin kiertotietä, jota pidettiin suorinta tietä turvallisempana reittinä. Greta Palojärven piti tavata Kiestingissä miehensä jääkärikenraali Väinö Palojärvi.

Matkaa tehtiin valoisassa kesäisessä yössä. Sotilaskotisisaria kuljettanutta autoa ajoi korpraali Rossinen, jonka piti päästä muutaman päivän kuluttua siviiliin. Hänen vieressään edessä istui korpraali Moilanen. Edellä ajoi varmistusauto kyydissään neljä sotilasta.

Aamuyöllä varmistusautoon ropisi konetuliaseiden tulitus. Kaikki saattueen etummaisessa autossa matkustaneet selviytyivät iskusta elossa.

Greta Palojärvi ja sotilaat saivat heti surmansa tulituksessa. Toini Jännes ja Faini Aflech yrittivät ulos. Heidät ammuttiin auton vierelle. Sotilaskotisisaria kuljettanut auto syttyi tuleen partisaanien palopommista. Greta Palojärvi tunnistettiin rannekellosta, jonka viisarit olivat pysähtyneet aikaan 3.40.

Kuusamossa tehdyissä partisaani-iskuissa kuoli 18 ihmistä. Heistä neljä joutui partisaanien vangiksi palaamatta koskaan. Neljä vangiksi jäänyttä pääsi takaisin. Kaksi ihmistä vammautui vakavasti partisaani-iskuissa, mutta selviytyi vammoistaan elossa.

Neuvostopartisaanien iskuissa kuoli Suomessa 181 siviiliä. Partisaanit tekivät vuosina 1941–1944 45 iskua kyliin tai siviilihenkilöitä vastaan maanteillä ja heinäniityillä Kuhmon, Kuusamon, Lieksan, Liperin, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Suomussalmen kuntien alueella. Lisäksi tehtiin hyökkäyksiä ajoneuvoja ja ajoneuvosaattueita vastaan. Partisaanit veivät suomalaisia vankeina Neuvostoliittoon.