Mielipiteet

Huumorilla ja runolla isovanhemmuutta hoitamaan

Isovanhemmuus on iloinen asia ja elämä lastenlasten kanssa virkistävän luovaa, vaikka myös vaativaa. Näin syntyy yhteisiä kokemuksia, jotka kannattelevat läpi elämän. Lasten kanssa ollaan piilosilla, pidetään hauskaa; nauru on herkässä ja leikkimieli jokaisessa kohtaamisessa luo riemun jokaiseen päivään.

Lastenlapset synnyttävät myös runoja ja lentäviä lauseita hauskalla tavalla. Itse olen kirjannut niistä Ukki, ooppa leppäkerttu-runokokoelmaksi, jossa matkataan lastenlasten kanssa arjessa vaihtelevien ja muuttuvien elämäntilanteiden keskellä. Ilo, riemu ja sukupolvien välinen yhteys leimaavat vahvasti runoja. Hauskoja sattumuksia tapahtuu tuon tuostakin ja ne ovat saaneet humoristisen kantavat siivet. Totuus ja viisaus kuuluvat usein yllättävällä tavalla lastenlasten suusta niin, että isovanhemmat menevät sanattomiksi. Runoissa heijastuu vahvasti tulevaisuus lasten luovuudesta ja uskosta. Isovanhemmat temmataan tähän vahvasti mukaan runon keinoin. Lasten runomaailma on rikkaan kuvallista, arjesta ammentavaa ja lähelle tulevaa. Tilannehuumori on aidon rentouttavaa: ”-Ooppa ukki leppäkerttu!/ -Mitenkä sitä ollaan leppäkerttu?/ -No meet silleen pieneksi./ Mitenkähän sitä kahdeksankymmentäviisi kiloa/ saan pieneksi leppäkertuksi./ Ei muuta kun makuulleen,/ jalat koukkuun ja kädet jaloiksi rinnan alle./ Kahdeksankymmentäviisipistepirkko se tässä/ könöttää olohuoneen karvalankamatolla./ -Hmh… enemmänkin sinä kyllä karhulta näytät!”

Risto Kormilainen

kirjailija, kirjallisuuskriitikko, rovasti

Suomussalmi