Paikallisuutiset

Kuivasenvaarantien silta uuteen iskuun

Yksityisteiden korjaamisen valtionavustukset nousivat tälle vuodelle.

Kuusamo

Tiekunnilla on seuraavan kolmen vuoden kuluessa etsikkoaika yksityisteiden ja niillä sijaitsevien siltojen korjaamiseen. Valtioneuvosto päätti joulukuun alussa nostaa valtionavustuksia yksityisteiden korjaamiseen vuosiksi 2023-2025.

Kuusamossa Kuivasenvaaran yksityistie -tiekunta pysyi kuitenkin suunnitelmassaan ja toteutti tiellä olevan sillan peruskorjauksen viime vuoden avustusprosenttien mukaan. Käytännössä paikalla on nyt uusi betonielementtisilta vanhan kaksoisrumpusillan tilalla.

- Joulukuun puolivälissä työt saatiin tältä erää tehtyä, ja silta on liikenteelle käytössä. Pengerrys- ja viimeistelytyöt jatkuvat sitten ensi kesänä, kertoo korjausprosessissa tiekuntaa avustanut Matti Hämeenniemi Ruska Palvelut Oy:stä.

Vanhan sillan teräsrummut olivat tulleet auttamatta käyttöikänsä päähän. Tiekunnan puheenjohtaja Mika Korpela kertoo, että toisen rummun pohja oli läpi ruostunut, sitä ei käytännössä ollut enää ollenkaan, kun rummut poistettiin. Entinen silta oli lähes käyttökielto-kunnossa.

- Vanhoissa rummuissa oli selkeitä ongelmia: Rummut olivat painuneet osaksi ruttuun ylhäältä, rakenne oli rikkoutunut ja raskaat kuormat olivat aiheuttaneet rumpujen kasaan painumista, Hämeenniemi täydentää.

Uuden betonisillan rakentaminen oli mahdollista ely-keskuksen myöntämän yksityisteiden korjausavustuksen sekä Kuusamon kaupungin yksityistieavustuksen turvin.

- Korjauksen kustannusarvio oli 290 000 euroa. Ely-keskus avustaa tätä hanketta viime vuoden avustusprosenttien mukaan eli 75 prosentilla. Kun sillan takana on vakituista asutusta, niin Kuusamon kaupungilta voi saada yksityistieavustusta, jonka osuus on tässä 25 prosenttia, Hämeenniemi kertoo.

Tiekunnalle ei siis jäänyt maksettavaa. Tästä huolimatta tiekunnalla täytyi olla alussa pääomaa, jolla maksaa ensimmäinen lasku ennen avustusten saamista. Ely-keskus myös pidättää kymmenen prosenttia avustuksestaan siihen asti, kunnes koko työ on valmis.

- Tarvittaessa haetaan pankkilainaa, mutta koetamme pärjätä mahdollisimman pitkälle ilman. Pankista kysyttäessä meille kerrottiin, että tiekunta ei voi saada lainaa vaan jonkun osakkaan on otettava se yksityishenkilönä, Korpela kertoo.

Korpela pitää avustusmahdollisuuksia erittäin hyvänä asiana.

- Jos kunnostus olisi pitänyt tehdä tiekunnan rahoilla, kädet olisivat saattaneet nousta pystyyn. Tai ainakin korjaus olisi tehty mahdollisimman edullisesti, ehkä samanlaisella peltirumpuratkaisulla kuin vanha silta.

Hämeenniemi kertoo, että prosessi käynnistyi jo kesällä 2019 vanhan sillan kuntokartoituksella, mutta korona esti pari vuotta hankkeen etenemistä, kun tiekunta ei voinut kokoontua. Todenteolla kunnostushanke pääsi vauhtiin toukokuussa 2022, jonka jälkeen käynnistyi sillan suunnittelu.

- Teknisen suunnittelun korjaukseen on tehnyt Veita Tekniikka Oy, joka haki myös elyn rahoituksen. Pääurakoitsija on Paavo Kortesoja ja siltaelementit toimitti Kuhmon Betoni Oy.

Hämeenniemen Ruska Palvelut avusti kaupungin avustuksen hakemisessa ja on auttanut pitkin matkaa tiekuntaa paperiasioiden kanssa.

Avustuspäätökset saatiin nopeasti ja toteutustyöt alkoivat lokakuun puolivälissä.

Elementeistä tehty silta oli hetkessä paikoillaan. Nostohommiin meni kellotuksen mukaan kaksi tuntia 40 minuuttia.

- Seuraavalle sukupolvelle jää seuraava kunnostus, me pärjäämme tällä loppuikämme, Korpela päättää.

Fakta

Yksityisteiden korjaamisen valtionavustukset nousevat:

- Tavanomaiset tien parantamiskohteet 70 % (aiemmin 50 %)

- Merkittävimmät siltakohteet 85 % (aiemmin 75 %)

- Luonnonolosuhteiden aiheuttamat yllättävät korjauskohteet 85 % (75 %)

- Lauttapaikka ja vuosittain purettava silta 80-85 % (80 %)

- Talvitie 70 % (65 %)

Asetus on voimassa 1.1.2023-31.12.2025. Tiekunnat voivat hakea valtionavustusta ely-keskuksesta. Vuonna 2022 saapuneisiin vireillä oleviin avustushakemuksiin, joiden hankkeen osalta ei ole vielä aloitettu töitä, sovelletaan uutta asetusta.

Yksityisteitä on Suomessa noin 370 000 kilometriä. Yksityisteiden varsilla on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilayritystä, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä sekä suuri määrä metsätilojen palstoja.

Yksityisteiden rahoituksesta vastaavat ensi sijassa niiden omistajat, mutta valtio ja kunnat tukevat yksityisteiden ylläpitoa.

Lähde:Valtioneuvosto.fi