Paikallisuutiset

Kuka poltti Kuusamon kirkon?

Todennäköisesti syyllinen ei ollut saksalainen.

– Lapin sota oli Petsamon suurtaistelun sivuhaara, tietokirjailija Mika Kulju muistutti. Hän valotti sanoin ja kuvin Lapin sodan historiaa kiinnostuneelle kuulijakunnalle Kuusamo-opiston sotahistoriaillassa.

Petsamon-Kirkkoniemen taistelut käytiin Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välillä lokakuussa 1944. Suurvallat himoitsivat Petsamon nikkeliä, joka oli tärkeää sotateollisuudelle.

Saksalaisten entisten aseveljien katsottiin poistuneen Suomesta 27. huhtikuuta 1945. Suomen lippu nostetiin näyttävästi salkoon Ruotsin, Norjan ja Suomen kolmen valtakunnan rajapyykillä sodan päättymisen merkiksi, mutta lipunnostoa seurasivat sivummalta paitsi ruotsalaiset, myös saksalaiset sotilaat.

Täysi sali yleisöä odotti innokkaasti Tuomo Kallioniemen puheenvuoroa. Kallioniemi selvitti, miten hän on eri lähteitä käyttämällä päätynyt siihen käsitykseen, että Kuusamon kirkkoa eivät tuhonneet saksalaiset, vaan kirkko paloi sinä aikana, kun Kuusamoa miehittivät neuvostojoukot. Tulkinta haastaa paikkakunnalla vuosikymmeniä vallinneen käsityksen, että kirkon tuhoon syyllisiä olivat saksalaiset.

Kirkko paloi sinä aikana, kun Kuusamoa miehittivät neuvostojoukot. Tulkinta haastaa paikkakunnalla vuosikymmeniä vallinneen käsityksen.

Tuomo Kallioniemi näytti saksalaisesta lentokoneesta syyskuussa 1944 otetun ilmakuvan. Siinä kirkko on yhä tallella. Kirkon penkkejä ja saarnatuoli tavattiin neuvostosotilaiden käytössä olleesta riihestä. Kirkon on siis neuvostojoukkojen saapuessa täytynyt olla pystyssä.

Kallioniemi toisti yleisölle ääninauhoja, joilla haastateltujen henkilöiden aikalaiskertomukset puoltavat tulkintaa. Syytä on myös ottaa huomioon, että saksalaiset joukot jättivät poltetun maan taktiikassaan kirkot rauhaan.

Yleisö sai tilaisuuden lopuksi äänestää sinisin ja keltaisin lapuin, onko heidän mielestään kirkon tuhoasia nyt selvitetty. Valtaosa kuulijoista osoitti sinisin lapuin kannattavansa Kallioniemen tulkintaa.