Mielipiteet
Mielipidekirjoitus: Kuusamo myy huomattavan omaisuusmassansa: omistuksen ulkoistaminen
Näin uutisoitiin (KS 5.2.2023): ”Kuusamon kaupunki myy historiallisen määrän rakennuksia sote-uudistuksen myötä. Kaupunginhallitus päätti 30.1. kokouksessaan asettaa myyntiin muun muassa terveyskeskuksen, Ruskarinteen, Porkkatörmän palvelukeskuksen, Otava-toimintakeskuksen ja molemmat Kuusamossa toimivat paloasemat.”
Sote-uudistuksen myötä Kuusamonkin omistamien rakennusten omistussuhteet menivät uusiin puihin. Tosin rakennusten myynti eli ulkoistaminen on ollut varsin yleistä Suomessa. Näinhän tapahtui Kuusamossa aikoinaan suuren kauppaliikkeen omaisuusmassalle. Monen korkeakoulun opinahjot on myyty ulkopuolisille sijoittajille. Tätä on perusteltu sillä, että toimiala keskittyy vain ydinosaamiseensa, jota harvemmin on kiinteistöjen omistus.
Toisaalta kiinteistöjen myynti vapauttaa pääomia myyjän ydintoimintojen kehittämiselle. Ilmiön voi rinnastaa leasing-auton hankintaan, jossa maksetaan vain kuukaihivuokraa.
Omistuksen ulkoistaminen ei ole pelkkää tuloa kuin sen ainoan kerran, sillä sijoitusyhtiö ei suinkaan aio jäädä kaupassa tappiolle. Sijoittajan pitää saada hankinta maksetuksi tavalla tai toisella sekä tuottoa sijoitukselle. Lisäksi ostaja varmistaa kaupanteon yhteydessä vuokralaisen, joka on myyjä tai myyjän hankkima vuokralainen.
Sijoitusyhtiöt eivät ole mitään pelastusarmeijan yksiköitä vaan hyvään tuottoon pyrkiviä sijoittajatahoja. Kun asiaa tarkastellaan kokonaisuutena, merkitsee se myyjän (=vuokralaisen) kannalta vuokratasoa, joka ei ole aina kovinkaan edullinen. Tietysti asiaan vaikuttaa hinta, jolla omaisuusmassa on hankittu. Mitä korkeampi myyntihinta, sitä suolaisempi vuokrataso
Näinhän tapahtui kuusamolaisen kauppaliikkeen osalta, joka vapautti kiinteistönsä, mutta samalla sitoutui olemaan vuokralaisena tai hankkimaan vuokralaisen sijoittajan hankkimiin tiloihin.
Lopputulemana on kuitenkin aina se, että sijoitusyhtiö nostaa vuokratasoa pikkuhiljaa. Tämä koituu mutkan kautta kuntalaisten maksettavaksi. Ei pidä luulla niin, että vuokralainen voisi luopua kiinteistön vuokraamisesta, sillä sidos on sopimusteitse varmistettu. Se on ainakin varmaa, että ratkaisu ei ole pitemmän päälle kuntalaisille edullinen. Näinhän kävi sähköverkkojen osalta, jotka myytiin australialaiselle eläkesäätiörahastolle.
Tosin myyntirahat hupeloitiin Venäjälle ja Saksaan. Uuden sähkön siirtoyhtiön pitää saada sijoitukselleen hankintahinnan kuoletuksen lisäksi sijoitukselle tuottoa. Niinpä maksamme Kuusamossa varsin korkeaa sähkön siirtohintaa.
Kaikilla ratkaisuilla on omat etunsa ja haittansa. Toivottavasti kauppahintana saadaan kunnon korvaus, joka käytetään viisaasti uusiin, tuottaviin investointeihin.
Jorma Kananen, Joukoman tieltä