Paikallisuutiset

Kuusamolaiskuvaajat palkintosijoilla Vuoden luontokuva -kilpailussa

Kuusamolaiset Jarmo Manninen, Ari-Matti Nikula ja Jaana Haapaniemi erottuivat edukseen upeilla luontokuvillaan.

Jarmo Manninen voitti kasvit ja sienet -sarjan valokuvallaan ”Jään vanki”.

Valtakunnallisen Vuoden luontokuva -kilpailun voittajat julkaistiin lokakuun lopulla. Henkeäsalpaavien otosten joukosta voittajaksi valittiin tamperelaisen Jetro Luhtaan dramaattinen kuva Portti tunturiin, johon hän oli ikuistanut sateenkaaren näyttävässä suurtunturimaisemassa.

Palkittujen kuvien joukossa nähtiin myös kuusamolaisväriä. Jarmo Manninen nappasi ykkössijan kasvit ja sienet -sarjassa ja Ari-Matti Nikula nisäkkäiden sarjassa. Nikula sijoittui myös toiseksi maisemat-sarjassa. Jaana Haapaniemi puolestaan oli toinen vapaa ja luova -sarjassa, jonka säännöt sallivat muita sarjoja enemmän kuvien käsittelyä.

Mannisen voittajakuvassa on lumpeenlehti jään saartamana. Hän otti sen viime syksynä, ensimmäisen reippaamman pakkasyön jälkeen läntisessä Kuusamossa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tiesin aiemmilta reissuilta eräällä lammella kasvavista lumpeista, joiden lehdet värjäytyvät syksyisin ruskan väreihin. Ajattelin jo etukäteen, että nuo värikkäät lehdet jään saartamina voisi olla kuvauksellinen kohde. Kiersin lampea ja kuvasin erilaisia versioita jäätyneistä lehdistä, hän kertoo. – Oli tietysti vaikea valita tuon aamun kuvasaaliista parasta otosta kilpailuun lähetettäväksi.

Manninen on jo aiemmin saanut sarjavoiton Vuoden luontokuva -kilpailussa kuudesti. Aiemmilta vuosilta hänellä on myös kansainvälisiä palkintoja, mutta viime vuosina hän on osallistunut vain Vuoden luontokuva -kisaan.

Kangasniemeltä kotoisin oleva Manninen on asunut Kuusamossa viitisentoista vuotta. Hän työskentelee ammattiluontokuvaajana, valokuvauskouluttajana ja -oppaana sekä luontomatkailuyrittäjänä. Hän on muun muassa osakkaana Taiga Bear Kuusamossa ja vetää lyhytkursseja Kuusamo-opistossa ja Kuusamo Nature Photographyssä.

– Olen kuvauskohteiden suhteen melko kaikkiruokainen. Ne vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Syksy on mieluisinta kuvausaikaa maiseman värjäytyessä ruskan väreihin, hän sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ari-Matti Nikula voitti nisäkkäiden sarjan kuvallaan "Ravistus". Kuva: Ari-Matti Nikula

Ari-Matti Nikulan sarjavoiton ottaneessa kuvassa orava ravistelee vettä turkistaan. Kuva on hänen kotipihansa ruokinnalta, jossa oravia käy paljonkin.

– Ajattelin kokeilla jotain uudenlaista oravakuvaa salamalaitteiden avulla. Oli sellainen lokakuun sateinen ilma, ja sade oli se tekijä, joka innosti kuvaamaan. Ajattelin, että sadepisarat näkyisivät salaman valaisemina hienosti.

Juuri oikealla hetkellä orava ravisteli turkistaan vettä pois, ja Nikula laukaisi kameran. Tilanne oli nopeasti ohi, ja hän sai otettua vain yhden kuvan.

– Kyllä joskus tietää, että nyt oli kaikki kohdallaan, ja tämä on yksi sellaisista hetkistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ari-Matti Nikula sijoittui Kitkajoelta otetulla valokuvallaan "Ensilumen aika" toiseksi maisemien sarjassa. Kuva: Ari-Matti Nikula

Maisemakuva, jolla Nikula sijoittui toiseksi, on Kitkajoelta.

– Kitkajoen ikoninen maisema houkuttelee siellä kuvaamaan vuodesta toiseen. Alkutalven lumisade tuolla oli ollut jo pitkään tavoitteena saada kuvattua salamavaloa käyttäen. Kun ennuste oli hyvä, niin matkaan vaan ja riittävästi virtaa mukaan, hän muistelee.

Haasteena kuvatessa oli paitsi sopiva lumisade, myös salaman teho suhde vallitsevaan valoon. Piti olla riittävän hämärää, jotta salaman valaisema lumisade erottuisi, mutta samalla maiseman tuli saada riittävästi valoa, jotta se näkyisi.

– Tilanteesta tullut värikuva ei oikein mielestäni toiminut, joten tein kuvasta mustavalkoisen, jolloin se korosti loppusyksyn alakuloista tunnelmaa.

Kuusamossa Nikula asuu seitsemättä vuottaan. Hän kertoo löytäneensä sieltä pikkuhiljaa paikkansa.

Hän opettaa luontokuvaustaitoja Kuusamo-opistolla ja toimii Hannu Hautala -säätiön asiamiehenä. Häneltä ilmestyi myös vastikään kirja Metsän henkii.

Hän kertoo pitävänsä kaikesta luontokuvauksesta, mutta mieluisinta on kuitenkin luova tai kokeellinen kuvaus.

– Kuvaamisen määrä vaihtelee jonkin verran vuoden ja vuodenaikojen mukaan. Olisi hyvä, jos kerran tai pari viikossa saisi käytyä, niin kyllähän niitä sitten vuositasolla kertoja tulee kymmeniä. Enempi olen kyllä satsannut laatuun kuin määrään, eli etukäteissuunnittelu on mielestäni tärkeää.

Muun muassa Vuoden luontokuva -kilpailussa hän on pärjännyt aiemminkin, mutta hän sanoo, että suurin kunnia on, kun joku toinen luontokuvaaja ostaa hänen kuvansa omalle seinälleen.

Jaana Haapaniemi sijoittui kuvallaan "Kiedotut" toiseksi vapaa ja luova -sarjassa. Kuva: Jaana Haapaniemi

Jaana Haapaniemen impressionistisessa valokuvassa on talvisia puita. Se on otettu viime marraskuussa Kuusamon Valkeaisenvaaralla.

– Silloin oli kirpeä pakkanen ja upea valo. Ajattelin, että nyt on hyvä sää ja kaikki kohdillaan. Paitsi olin tyypillisesti alipukeutunut ja kylmissäni. Kun katsoin kameran ruutuun, näin jotain lumoavaa. Silloin kylmyys katosi, Haapaniemi kertoo.

Haapaniemi osti ensimmäisen kameransa vuonna 2015.

– Kuvailin kaikkea kaunista, mutta silti tunsin, että niistä puuttui jotain. Tulin Kuusamo-opiston valokuvauslinjalle vuonna 2021. Täällä tutustuin luovaan valokuvaukseen, ja se oli rakkautta ensi laukauksesta, hän muistelee. – Minua inspiroi se, miten kameralla saa aikaan pastelli- ja vesivärein maalattuja maisemia, joissa varjot, valot ja tekstuurit muuttuvat minun käsieni kautta kamerassa.

Keväästä syksyyn hän ulkoiluttaa kameraansa viikoittain.

– Monesti huomaan istuvani tuntitolkulla jossain suon laidalla mättäällä, luoden sitä yhtä kuvaa. Talvella vähän koomaan filtin alla, ja valokuvaaminen on vähäisempää, hän kertoo.

Hänelle tärkein huomionosoitus on saada kuulla, mitä mietteitä hänen kuvansa saavat aikaan toisissa.

– Kun joku sanoo, "Minä fanitan sinua", se on kaikkein ihaninta. Sitä ei mikään palkinto voita, hän pohtii. –Kilpailut on sivuseikka, vaikka niihin onkin kiva osallistua... Pientä jännitystä elämään.

Vuoden luontokuva -kilpailu järjestettiin 43. kerran. Mukana oli kaikkiaan 11 089 kuvaa 690 eri kuvaajalta, eikä menestys siis ollut itsestään selvää kokeneille kuusamolaiskuvaajillekaan.

Kilpailun pääpalkinto oli 5 000 euroa. Palkituista kuvista kootaan näyttely, joka kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.

Ilmoita asiavirheestä