Paikallisuutiset
Kuusamossa kierrätetään ahkerasti - uusioraaka-aineeksi kelpaava ja vaaralliset jätteet eriteltävä sekajätteestä
Taajama-alueella olevan rivi- ja kerrostalon pihalta täytyy löytyä seitsemän astiaa, joihin lajitellaan jätteet.
Kuusamo
Keittiöiden alakaapeista tulevat pussukat ovat sekajätettä, mutta niistä täytyy nykyisin lain mukaan eritellä kaikki uusioraaka-aineeksi kelpaava sekä vaaralliset jätteet.
Polttokelpoinen jäte, biojäte, keräyspaperi, pienmetalli, lasipakkaus, kartonkipakkaus, muovipakkaus. Siinä ne ovat.
Biojätteen voi kompostoida itse, mutta muille täytyy löytyä keräysastia. Pienemmillä kiinteistöillä tulee olla ainakin yksi jäteastia ja sopimus astian tyhjennyksestä jätehuoltoyrityksen kanssa.
Samat määräykset koskevat sekä pysyviä että loma-asuntoja.
– Jäteautossa on kaksi osaa eli kahdet erilaiset jätteet voidaan hakea yhdellä kertaa. Kun säiliöt on käyty tyhjentämässä, voidaan hakea lisää, kertoo Kuusamon kaupungin jätehuollon ja kiertotalouden palveluasiantuntija Marjukka Ronkainen.
Jäteauto vie polttokelpoisen jätteen jäteasemalle. Erilaiset pakkaukset, paperituotteet yms. kuuluvat tuottajavastuun piiriin eli valmistajilla ja maahantuojilla on vastuu niiden keräyksestä ja kierrätyksestä. Valtakunnallisesti tuottajavastuu-rekisteriä pitää Pirkanmaan ely-keskus.
Uudet jätehuoltomääräykset tulevat voimaan syyskuussa tänä vuonna. Sen mukaan myös muilla kuin rivi- ja kerrostaloilla tulee olla jäteastia vähintään polttokelpoiselle jätteelle ja biojätteelle.
Biojäte voidaan myös kompostoida kiinteistöllä itse, mutta kompostoinnista on tehtävä ilmoitus kunnan jätehuoltoviranomaiselle.
Jäteastiat voivat olla kimppa-astioita eli yhteiskäytössä toisen tai useamman kiinteistön kanssa. Keräyspaperin, pienmetallin, lasipakkaukset, kartonkipakkaukset ja muovipakkaukset voi asukas viedä itse Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n keräyspisteisiin, joita Kuusamossa on viisi.
Kuusamosta kerättävät kaikki pakkaukset päätyvät ensin Kuusamon terminaaleihin. Kartongit päätyvät kartonkitehtaalle raaka-aineeksi. Lasi päätyy terminaalin kautta Forssaan tai Viroon ja sieltä edelleen uusiksi lasipakkauksiksi, muun muassa pulloiksi.
Muovit granuloidaan ja muovipakkauksista tehdään muun muassa muovikasseja ja tiskiharjojen varsia. Jätepaperi menee takaisin paperitehtaalle, josta siellä valmistetaan sanomalehtipaperia sekä talous- ja wc-paperia. Kaikki käytetään uudelleen.
– Kerättävää raaka-ainetta saisi mielellään olla enemmänkin, kertoo viestintäpäällikkö Anna Mäkelä Pakkauskierrätys Rinki oy:stä. Muovijäte viedään Fortumin muovijalostamolle Riihimäelle, jossa 70 prosenttia käsitellään uusiomateriaaliksi ja loput poltetaan energiaksi.
– Muovia voidaan käyttää edelleen kymmenenkin kertaa, kertoo Marjukka Ronkainen.
Kiinteistön omistaja voi myös lajitella jätetyypiltään erilaiset jätteet kiinteistöllään omiin tai kiinteistöjen yhteiskäytössä oleviin jäteastioihin samoin kuin rivi- ja kerrostaloissakin, jätekuljetusyhtiö kerää ne erikseen kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten.
Jätekuljetusyhtiön kanssa sovitaan jäteastioiden tyhjennysvälit jätteen määrän ja synnyn mukaan tapauskohtaisesti.
Ilmaispalveluina jäteasemalla otetaan vastaan asukkailta sähkö- ja elektroniikkaromu, vaaralliset jätteet, metalli, käsittelemätön puujäte, poistotekstiili, asfalttijäte sekä henkilö- ja pakettiauton renkaat ilman vanteita.
Jokaiselta tammikuun ensimmäinen päivä Kuusamossa kiinteistön omistavalta peritään jätehuollon perusmaksu, joka on 19 euroa tai 11,50 riippuen siitä, onko asunto vakituiseen vai lomakäyttöön. Tällä maksulla katetaan tuottajavastuun ulkopuolelle jääviä jätehuollon ilmaispalveluita.
Osa ns. vaarallisista jätteistä voi toimittaa jäteasemalle. Lääkkeet ja elohopeakuumemittarit voi palauttaa apteekkiin ja muun muassa ilotulitteet ja ammukset poliisille.
Mihin päätyvät ne keittiön pussukat, joita meiltä syntyy? Ne kerätään jäteaseman suureen halliin ja sieltä ne kuljetetaan edelleen Ouluun, jossa niistä syntyy poltettaessa kaukolämpöä ja sähköä.
– Kuusamolaiset ovat ahkeria kierrättäjiä. RINKI pitää tilastoa ekopisteiden lajitteluaktiivisuudesta ja heidän mukaansa Kuusamo on sijalla 40, kun tilastoitavia kuntia oli 293. Valtakunnallisesti polttoon menee tällä hetkellä 60 prosenttia jätteistä. Loput käytetään materiaalihyödynnökseen. Tavoitteena on, että vuonna 2035 käytettäisiin EU:n alueella jätteistä 65 prosenttia materiaalihyödynnökseen ja loput menisi polttoon, kertoo Marjukka Ronkainen.