Paikallisuutiset

Kuusinkijoen taimenistutukset alkoivat

Kuusinkijoen vesistön taimenkantojen elvyttäminen aloitettiin perjantaina 24.3. kun Myllykosken voimalaitoksen yläpuolisiin vesiin istutettiin 75 000 hedelmöitettyä taimenen mätimunaa. Istukkaat ovat Kuusinkijoen omaa kantaa.

Istukkaat tuotiin jokeen Luonnonvarakeskus LUKE:n Ohtaojan kalanviljelylaitokselta Taivalkoskelta. Myös Käylän kalanviljelylaitoksessa on kasvamassa Kuusinkijoen taimenia.

Nyt mäti-istutuksia tehtiin yhteensä 75 000 kpl, joista Vuotungin vesiin 30 000 kpl, Heikkilän alueelle 15 000 ja Kiitämän alueelle 30 000. Istutukset suoritti osakaskuntien kala-aktivistit.

Istutukset tehtiin ns. mätirasioissa koskipaikkoihin. Mäti-istutusten etu on siinä, että kun poikaset myöhemmin keväällä rasioista kuoriutuvat, niin veden lämpö on juuri sopiva, ja ne leimautuvat istutusvesistöönsä. Samalla poikaset oppivat käyttämään joen tarjoamaa ravintoa ja habitaattia eli oppivat välttämään petokaloja. Poikaset käyvät tavallaan lävitse luonnonvalinnan, vaikka ovatkin peräisin kalanviljelylaitokselta.

Mätiä laitetaan kivillä painotetuissa rasioissa noin 2000 kpl per aari. Sijoituspaikat ovat koskien yläosissa. Rasiat laitetaan isojen kivien taakse noin puolen metrin syvyyteen.

Suiningin osakaskunta ja KYVOK eli Kuusamon yhteisten vesien osakaskunta istuttavat myöhemmin Kuusingin kantaa olevia vastakuoriutuneita taimenen poikasia, 30 000 kpl kumpikin, omille vesialueilleen. Samoin Heikkilän osakaskunta istuttaa 15 000 vastakuoriutunutta.

Jatkossa on tavoitteena, että vuosittain istutetaan Kuusinkijoen vesistöön 250 000 – 300 000 leimautettua taimenta. Kotiutusistutuksia jatketaan 5-6 vuotta. Kun Kuusingin Myllykosken voimalaitoksen vaelluseste poistuu, niin joen yläjuoksuille on saatu kotiutettua alaspäin syönnökselle vaeltava ja ylävirtaan kudulle nouseva taimenkanta.