Mielipiteet

Lukijan mielipide: Malminetsinnästä on tärkeää keskustella oikeilla termeillä

Kuusamon Seutu julkaisi 23. elokuuta artikkelin koskien ely-keskuksen antamaa päätöstä Geologian tutkimuskeskus GTK:n Kuusamon Kouervaaran kairareikien jälkihoitoa.

Artikkeliin haastateltu Kitkan Viisaat ry:n puheenjohtaja käytti lausunnoissaan termejä, jotka eivät ole paikkaansa pitäviä. Tieteellisten termien oikea käyttö on tärkeää paitsi tasokkaan julkisen keskustelun vuoksi, myös siksi, että malminetsintää koskeva lainsäädäntö ja valvontatyö nojautuuvat osin kyseisiin termeihin.

Haastatteluosiossa käytettään termejä uraanivyöhyke ja uraanimalmio. Geologian tutkimuskeskus ja vastaavat toimijat tekevät tieteellisenä työnä geologisten alueiden metallogeenista määrittelyä. Hakusanoilla ”Fennoskandian kilven metallogeeniset vyöhykkeet” on läydettävissä kartta, joka kertoo uraanivyöhykkeiden sijainnin Suomessa. Lähimmät tieteellisesti uraanivyöhykkeiksi määritellyt alueet sijaitsevat Kolilla ja läntisessä lapissa, siis yli 200 kilometrin päässä Kuusamosta.

Uraanimalmiolla puolestaan tarkoitetaan malmiota, jonka uraanipitoisuus olisi niin korkea, että sen perusteella kaivostoimina olisi taloudellisesti kannattavaa. Nykytiedon valossa Suomen kallioperässä ei ole uraanimalmioita.

Kuusamon Kouervaarassa sijaitsee uraania sisältävä juonne, jota GTK on aikanaan tutkinut. Alueen geologia poikkeaa muusta alueen geologiasta. Olemme Latitude 66 Cobaltissa tehneet päätöksen, ettemme tee tutkimuksia kyseisen uraanijuonteen alueella ja sen lähiympäristössä.

Yhtiömme tekemissä kairaustutkimuksissa syntyvä kairausliete kuljetetaan pois ja analysoidaan. Kairausputket katkaistaan ja tarvittaessa tulpataan asianmukaisesti, jotta niistä ei aiheudu vuotovesiä.

Jussi Lähde

vastuullisuus ja viestintä, Latitude 66 Cobalt Oy