Pääkirjoitukset

Lukutaidon eriytyminen on suuren huolen aihe

Suomalaiset ovat lukevaa ja lukutaitoista kansaa, mutta lukutaito vaihtelee. Nuorten lukutaito on heikentynyt 2000-luvun aikana. Meillä on ylpeilty PISA-tutkimuksilla, mutta onko enää syytä? Peräti 14 prosentilla suomalaisista nuorista on niin heikko lukutaito, että se ei riitä arjen tilanteista selviämiseen.

Tämä huolestuttava luku kerrottiin kansallisen lukutaitostrategian laatimisen yhteydessä vuonna 2021. Samassa yhteydessä todettiin, että vuonna 2012 11 prosentilla 16–65-vuotiasta suomalaisista oli suuria puutteita lukutaidossaan. Näistä luvuista on 11 vuotta. Herää epäilys, ettei aikuisten lukutaito ole tuosta ainakaan kohentunut.

Kansallinen lukutaitostrategia pyrki tukemaan suomalaisten lukutaidon kehittymistä ja osaamiserojen kaventamista. Kunnianhimoisena tavoitteena oli suomalaisten monilukutaidon kehittäminen. Suomesta oli määrä tulla maailman monilukutaitoisen maa vuoteen 2030 mennessä.

Monilukutaito tarkoittaa, että lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi osataan tulkita erilaisia tekstejä, joita ovat myös kuvat, tilastot tai mediatekstit. Monilukutaito auttaa selviytymään yhteiskunnassa. Se ehkäisee syrjäytymistä.

Lasten ja nuorten lukutaidossa on suuria eroja. Kun joku oppilas lukee jo alakoulussa pitkiä tekstejä, tuottaa lukeminen toiselle suuria vaikeuksia vielä yläkoulussa. Lukustrategia julisti päämääräkseen puuttua eriytymiseen.

Lasten ja nuorten lukutaidolla on paljon taustatekijöitä lähtien kotitaustasta. Käytetäänkö lukemiseen vapaa-aikaa vai onko kotona ylipäätään lukurauhaa? Arvostetaanko kotona lukemista, ja luetaanko lapsille? Tärkeä lienee perheen aikuisten esimerkki. Näkevätkö kasvavat lapset aikuisen lukemassa?

Lasten ja nuorten lukutaidolla on paljon taustatekijöitä lähtien kotitaustasta.

Perheiden koulutustaustaustoissa on eroja. Voisi otaksua, että korkeasti koulutetut, menestyvät vanhemmat ovat kiinnostuneita lukemisesta ja välittävät tavan lapsilleenkin. Näin ei välttämättä ole. Lukeminen voi olla edullista ajanvietettä perheessä, johon aineellista hyvää on kertynyt uraputkessa kiitäviä vanhempia vähemmän, mutta aikaa ja välittämistä lapsille riittää enemmän.

On selvää, että lukutaito ei ole ainoa asia, joka lapsen kehityksessä kärsii, jos kotona on suuria huolia tai elämänhallinnan ongelmia. Oppimisvaikeudet ovat asia erikseen. Luku- ja kirjoitustaidon opiskelu ei ymmärrettävästi motivoi, jos se tuntuu vaikealta ja tuottaa nuorelle oppijalle pettymyksiä. Luki-vaikeudet tunnistetaan nykyisin koulussa paremmin kuin vuosikymmeniä sitten. Toivottavasti tämän päivän pedagogit ymmärtävät kohdella kannustavasti ja ihmistä kunnioittaen oppijaa, jolla on lukutaidon omaksumisessa tavallista enemmän haasteita.

Heikosti lukeva ja lukemaansa ymmärtävä putoaa armotta yhteiskunnan kyydistä. Lukeminen kehittää ajattelua ja rakentaa maailmankuvaa. Lukutaitoon kuuluu terve lähdekritiikki. Ihminen, joka ei ollenkaan osaa lukea niin sanotusti rivien välistä, ei osaa myöskään suodattaa valeuutisia, populistisia viestejä eikä vihapuhetta. Hän on vaarassa sekä joutua syrjään että vallankäytön välikappaleeksi. Vailla lukemisen kehittämää ajattelukykyä hän on jopa vaarallinen.