Paikallisuutiset
“Meillä on vielä puhtaat vedet, mutta miten ne säilytetään?” – Kuusamon ympäristöjulistuksen pohjalta käytiin värikäs keskustelu
Kuusamon ympäristöjulistus on ajankohtainen nyt ja sadan vuoden päästä. Kuvat kertovat esimerkkejä, miten ympäristöjulistuksen mukainen elämä toteutuu tällä hetkellä.
Kuusamon ympäristöjulistus täytti tänä keväänä 30 vuotta. Ympäristöjulistus velvoittaa kaikkia kunnan päättäjiä ja työntekijöitä, asukkaita, matkailijoita ja jokaista kaupungissa vierailevaa toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
– Yksityiset ihmiset ovat suurin tekijä, mitä luonnolle ja sen monimuotoisuudelle tapahtuu tulevaisuudessa, totesi ympäristöjulistuksen laatimisen aikaan kunnaneläinlääkärinä toiminut Sauli Laaksonen.
Laaksonen ja kolme muuta panelistia keskustelivat Marjo Kämäräisen johdolla pyöreitä vuosia täyttäneestä ympäristöjulistuksesta tiistaina Kuusamotalolla. Panelistit yrittäjä Heikki Kallunki, Oivangin paliskunnan poroisäntä ja porotilallinen Juha Kujala ja ravintolayrittäjä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Määttä olivat Laaksosen kanssa samoilla linjoilla yksilönvastuusta: Minkä viet luontoon, tuot sieltä pois.
Laaksosen mielestä kaupunki on tehnyt viime vuosikymmeninä erinomaisia ratkaisuja taajaman luontoarvojen parantamiseksi. Lahdentauksen silta vähentää autoilun tarvetta keskustaan ja Kitkantie-Ouluntaival-tieremontti on onnistunut.
– Suurilla yrityksillä imago on niin tärkeä, että niillä on paine toimia eettisesti, Laaksonen sanoo.
Kujalan mielestä puhdasta luontoa uhkaa kuitenkin suurimpana tekijänä kansainvälinen kaivosteollisuus.
– Kunnan päättäjien ja maanomistajien tulee suhtautua erittäin vakavasti kaivannaisteollisuuteen. Meillä on vielä puhtaat vedet, mutta miten ne säilytetään? Raha ei ole aina se, joka ratkaisee, Kujala lausui.
Mitä kauempana monikansallisen suuryrityksen omistus on, sitä enemmän hänen näkemyksensä mukaan yritystä kiinnostaa vain luonnon rikkauksien tehokas hyödyntäminen.
– Halutaanko antaa nämä rikkaudet pois, Kujala kysyi ja vastasi omasta puolestaan ei.
– Vesistö on aina kaivoksen kaatopaikka, ja Kuusamossa sijaitsee kaksi Suomen vanhinta jokea, kommentoi toimittaja Esko Räty yleisöpuheenvuorossaan.
Juontaja Kämäräinen kysyi panelistien näkemystä, miten paikalliset yritykset etenkin teollisuudessa ja matkailussa ovat noudattaneet ympäristöjulistuksen periaatteita.
30 vuotta sitten Kuusamossa elettiin vahvaa alkutuotannon aikaa maidon, sian- ja poronlihan tuotannossa sekä kalastuksessa.
Tähän päivään tultaessa maitotilat ovat vähentyneet 400:stä 40:ään. Teurasporojen määrässä on tultu lähes 10 000 porosta viime vuoden alle 2 000 teurasporoon.
– Maatalouden ja kalanviljelyn päästöt ovat pienentyneet ja vesistöjen hoito on parantunut, Laaksonen kertoo positiivisesta kehityksestä, johon on vaikuttanut toiminnan vähenemisen lisäksi merkittävästi kiristyneet ympäristösäädökset.
– Valtion petopolitiikka on huonosti hoidettu. Viime vuosi oli petovahingoissa pahin tähän asti. Petovahinkoja kirjattiin 1178 ja ne aiheuttivat 840 000 euron kustannukset. Laskennallisesti viime vuonna joka toinen päivä oltiin pyytämässä petoja, poroisäntä Kujala harmittelee.
Lisäksi hänen mielestään alueella yleistynyt haaskakuvaus lisännyt suurpetojen määrää merkittävästi.
Kujala sanoo, että puhtaan poronlihan tuottaminen on ylpeyden aihe ja menekkiä olisi, jos vain poroja riittää.
Kuusamolaisia kalatalousyrittäjiä Kujala kehuu innovatiivisiksi ja ajassa uudistuviksi.
– Esimerkiksi Kuusamon Kala on hienosti brändätty. Samaan tähtäämme poronlihan kanssa.
Metsäteollisuudessa piensahoista on siirrytty pitkälti yhden suuryrityksen ja puunjalostuksen aikaan.
– Toivottavasti uusi omistaja huolehtii yrityksestä niin, että kuusamolaiset metsänomistajat pärjäävät jatkossakin, Kallunki sanoo.
Ympäristöjulistuksessa todetaan, että moniarvoisuus ja kansainvälisyys juontavat juurensa Kuusamon historiaan ja maantieteelliseen sijaintiin.
– Täällä ihmiset ovat joutuneet muuttamaan ja tottuneet kohtaamaan muualta muuttaneita ihmisiä. Matkailu perustuu monikulttuurisuuteen. Muukalaispelko ei kuusamolaisille ominaista, se on tuontitavaraa, Sauli Laaksonen sanoo.
– Matkailu on Kuusamolle erittäin tärkeä kivijalka. Matkailuala on ottanut luontoarvot hyvin omakseen, Mika Määttä näkee.
Moniarvoinen kulttuuri- ja luontoympäristö yhdistyvät hienosti esimerkiksi uudessa Matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassussa.
Kujala kertoo Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksen käynnistämästä kestävän matkailun suunnitelmasta, jonka puitteissa matkailuyritykset suorittavat kestävän matkailun sertifikaatteja. Tällä matkailualue tähtää kestävän kehityksen aluesertifikaattiin. Visit Finland on linjannut, että Suomi tavoittelee maailman kestävimmän matkakohteen asemaa vuoteen 2025 mennessä.
Kujalan mukaan yritykset voivat panostaa vielä entistä enemmän esimerkiksi kierrättämiseen. Hänen mielestään monet asiat luonnon huomioimisessa ovat hyvällä mallilla, kun vallitsevista olosuhteista vain osataan pitää huoli.
– Luonto on kaikki kaikessa, porotilan yrittäjä tiivistää.
Lue myös:
