Ajankohtaista

Mitä tapahtui Kuusamossa syksyllä 1944?

Saksalaisten perässä Kuusamoon saapuivat Neuvostoliiton sotajoukot ja miehittivät Kuusamon kirkonkylän ja lähialueet.

Sotasyksynä 1944 Kuusamossa tapahtui paljon. Saksan armeija alkoi vetäytyä Vienasta Kiestingistä Kuusamon kautta ja saksalaiset ryhtyivät evakuoimaan varustuksiaan. Mitä ei saatu mukaan otettua, tuhottiin ja poltettiin. Saksalaisten perässä Kuusamoon saapuivat Neuvostoliiton sotajoukot ja miehittivät Kuusamon kirkonkylän ja lähialueet aina Kuolion kylää myöten. Näissä syksyn rytinöissä Kuusamon kirkonkylä poltettiin lähes kokonaan. Myös kirkko poltettiin. Tästä kirkon poltosta löytyy uudesta tietokirjasta mielenkiintoista uuttakin tietoa.

Kirjan kirjoittaja on kuusamolaissyntyinen Tuomo Kallioniemi. Hän on harrastanut sotahistorian kartoittamista vuosikymmeniä. Hänellä on laajat verkostot ulkomaisten sotatutkijoiden piirissä. Tämän huomaa kirjan lähteistä. Kirjassa on ainutkertaista aineistoa niin Saksan kuin Neuvostoliitonkin sota-arkistoista.

Saksalaisista arkistoista Kallioniemi on löytänyt hienoja ilmakuvia, joita Luftwaffen lentokoneet ovat ottaneet Kuusamon kirkonkylästä 1944, juuri ennen rakennusten polttamista ja polttamisen aikana. Kuvista saa hyvän käsityksen, missä aikataulussa ja miten saksalaisten poltto-operaatiot ovat tapahtuneet.

Neuvostoliiton sota-arkistoista Kallioniemi on saanut välikäsien kautta käyttöönsä ainutlaatuista materiaalia. Stalinin johtaman Stavkan eli Neuvostoliiton sotaylijohdon arkistoista löytyy tietoja Kuusamon venäläismiehityksen tapahtumista. Enimmillään Kuusamossa oli syksyllä 1944 lähes 7000 miehittäjää. Miehitys oli rauhansopimuksen mukaan laiton, mutta niin vain puna-armeija piti Kuusamoa hallussaan kuukausitolkulla eikä päästänyt siviileitä palaamaan evakosta koteihinsa Kuusamoon.

Venäiset rakensivat Kuusamoon Nilojoen törmälle ja Punaisentorin tien seutuville korsuja ja kämppiä sotilaiden asumuksiksi. Näissä korsuissa käytettiin rakennusmateriaaleina mm. Kuusamon kirkon penkkejä ja muutakin puutavaraa. Tästä herää kysymys, että oliko Kuusamon kirkko vielä polttamatta, kun venäläiset saapuivat saksalaisten perässä Kuusamoon. Kallioniemen kirjasta löytyy vastauksia ja näkemystä asiaan.

Puna-armeija täydensi saksalaisten aiheuttamaan tuhoa Kuusamossa. Venäläiset räjäyttivät kaikki suomalaisten rakentamat puolustuslinjat ja laitteet, mm. Lahtelassa ja Tuovilassa olleet betonibunkkerit ja muut puolustuslaitteet. Vetäytyessään Kuusamosta lähti puna-armeijan mukaan paljon siviilien omaisuutta, nuotat ja verkkoveneetkin lähtivät itärajan taakse.

Kirja Syksy 1944 käsittelee perusteellisesti sodan loppukähinöitä Pohjois-Suomessa. Saksalaisten vetäytymistä pohjoiseen ja hävitystyötä kuvataan tarkasti arkistoista löytyneiden aina kenraalitason käskyjen mukaisesti.

Puna-armeijan laittomasta itärajan kuntien miehityksestä syksyllä 1944 ei ole paljon kerrottu. Ns. yleiset syyt estivät asian tutkimisen vuosikausia. Kallioniemen kirjassa tätä Kuusamon, Suomussalmen, Ivalon ja Sallan alueiden laitonta miehitystä kuvataan dokumentoidulla tavalla.

Syksy 1944 -kirja on erinomaisesti ja selkeästi taitettu ja sisältää paljon ennen näkemätöntä arkisto- ja kuvamateriaalia. Kirja valaisee sotasyksyn tapahtumia niin Kuusamossa kuin koko Pohjois-Suomessa. Kirja on uusi lisälehti Kuusamon historiaan sota-ajoilta.

Kuusamosta kertovia sotatietokirjoja

Kuluvalla vuosituhannella on julkaistu muutama tietokirja Kuusamon sota-ajan tapahtumista. Tohtori Matti Kyllönen ja sotahistorian harrastaja Tuomo Kallioniemi ovat perehtyneet syvällisesti asiaan. Molemmat ovat syntyjään kuusamolaisia. Kyllönen on kirjoissaan kuvannut historioitsijan otteella Kuusamon sota-aikaa ja kuusamolaisten sotilaiden sotatapahtumia.

Tuomo Kallioniemi 2023: Syksy 1944 saksalaisten vetäytyminen ja itärajan pitäjien neuvostomiehitys. Readme.

Tuomo Kallioniemi 2022: Kuusamo 1939-1945. Veikko Ahavan piirustuksia ja muisteluksia. E-kirja.

Matti Kyllönen 2020: Taistelu elintilasta Kuusamo 1939-45. Itä-Karjalan kustannus Oy.

Matti Kyllönen 2018: Tavoitteena turvalliset rajat. JR 53 sotatie 1941-44. Itä-Karjalan kustannus Oy.

Osmo Hyvönen 1986: Kiestingin motti. Sota Vienan Karjalassa kesällä 1941. Kustannusyhtiö Pohjoinen.