Paikallisuutiset

Onko rämejäniksiä näkynyt?

Rämejänistä eli piisamia tuotiin Pohjois-Amerikasta Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 1919.

Rämejäniskannat ovat Suomessa vähentyneet huomattavasti. Vuonna 1955 tätä turkiseläintä pyydettiin Suomessa 603 000 yksilöä, mutta vuoden 2021 pienriistatilasto kertoo, että saalis oli enää 300 yksilöä. Entisten Oulun ja Lapin läänien alueelta ei ilmoitettu ainoatakaan saalista.

Kuusamossakin kannat ovat laskussa. Kuusamojärven Kirkkolahdella ja Rukajärven Mättäisenlahdella piisameita on vielä, varmaan muissakin järvissä jonkin verran.

Rämejänistä eli piisamia tuotiin Pohjois-Amerikasta Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 1919 ja sitä istutettiin 300 eri paikkaan. Muutamassa vuosikymmenessä piisami levittäytyi kautta koko Suomen.

Piisami on myyriin lukeutuva jyrsijä, painoa sillä on 1-2 kiloa ja se saavuttaa noin 3 vuoden eliniän. Se asustelee matalissa ruohikkoisissa lahdelmissa, joissa on runsaasti kaislaa ja kortetta appeeksi. Talvipesän se tekee kasvistavarasta.

Piisameita näkee usein huhti-toukokuussa aivan oudoissakin paikoissa, silloin nuoret koiraspiisamit liikkuvat omaa elinpaikkaansa hakemassa.

Joskus piisamia luullaan majavaksi, mutta piisamilla on kartiomallinen häntä, majavalla on lituskahäntä.

Piisamikannat olivat suurimmillaan 1950-60 luvulla, mutta siitä alkaen ne ovat olleet voimakkaassa laskussa. Syy ei ole tarkasti selvillä, mutta ravinnon puute ja taudit ovat olleet esillä. Myös kilpailu minkin kanssa voi olla syynä katoon.

Piisami kelpaa ravinnoksi myös merikotkalle. Kuusamolainen kotkamies, lintuharrastaja Jyrki Mäkelä kertoo, että piisameita on löytynyt silloin tällöin merikotkan syönnöksistä.

– Kuitenkin tavallisin saalis merikotkalla on hauki. Piisamit ja hauet asustavat samanlaisilla rehevillä ja matalilla vesillä. Sieltä merikotka hakee saaliinsa.

Piisamia pyydettiin sen nahkan vuoksi. Nuoret metsästäjän alut aloittivat monesti harrastuksen piisamin pyynnillä ja nahkoista saaduilla rahoilla ostettiin sitten ensimmäinen oma haulikko.

Piisamia pyydettiin aikoinaan raudoilla. Pienoiskiväärillä jotkut asianharrastajat pyytävät vieläkin piisameita. Nahkan hinta ei päätä huimaa, viimeisimpien tietojen mukaan nahkasta on saanut 2 euroa kappaleelta.

Piisamiturkki oli aikoinaan suosittu pukine. Kuusamossakin 1950-60 luvulla arvonsa tuntevia piisamiturkkisia rouvashenkilöitä liikuskeli Kitkantiellä runsaasti. Herrojen päässä keikkui usealla piisamikarvalakki.

Piisimituotteita on saatavilla vielä nykyisinkin, mutta kysyntä on vähäistä, kuten yleensäkin turkistuotteilla. Nikita-mallisen piisamikarvalakin listahinta on googlettamisen mukaan 299 euroa. Turkkien hinnat pyörivät 400 eurosta ylöspäin.

Kuusamon kirpputorilta löytyi maaliskuulla kaksi käytettyä piisamiturkkia, toinen perinteinen tummanruskea ja toinen värjätystä nahasta tehty. Hintapyynnöt olivat 35 euron tienoilla.

Mistä nimi rämejänis sitten tulee? Se tulee Pohjois-Amerikasta, siellä Marylandin osavaltiossa rämejänis eli piisami on suosittu perinteinen talviruoka. Eivät siellä kehtaa turisteille tarjota paistettua piisamia, houkuttelevampi nimi on rämejänis. On varmaankin ihan asiallista ruokaa, sillä piisamin ruokavalioonhan kuuluu erilaiset kasvit kuten kaislat, kortteet ja ruohot ja jonkin verran kaloja ja sammakoitakin. Valmistusmenetelmistä mainitaan ainakin savustus ja paistaminen uunissa.

Nyljetystä piisamin ruhosta saa käyttökelpoista proteiinipitoista lihaa vähintään 600 grammaa.

Piisami siirrettiin vuonna 2019 haitallisten vieraslajien listalle koko EU:n alueella. Samalla sen rauhoitusaika poistettiin ja nyt kaikenikäisiä piisameita saa pyytää ja hävittää ympäri vuoden. Pääajatuksena on tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä.

Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Muita haitallisia nelijalkaisia vieraslajeja ovat muun muassa minkki, supikoira, rämemajava eli nutria ja pesukarhu.