Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Mestari on poissa

Luontokuvauksen todellinen grand old man Hannu Hautala on nukkunut pois. Hän oli legendaarinen luontokuvaaja ja ammatissaan myös tavallisten kansalaisten tuntema ja arvostama.

Hautala on ollut maamme ensimmäisiä ammattimaisia luontokuvaajia, tiennäyttäjä ja aina avulias, kannustava neuvonantaja nuoremmille kollegoille jalanjäljissään.

Hannu Hautalan elämäntyö on merkittävä syy siihen, että Kuusamo on nykyisin Suomen luontokuvauksen pääkaupunki. Paikkakunnalle perustettiin mestarin nimeä kantava luontokuvakeskus ja säätiö. Kuusamo Nature Photo -festivaali on kokonaisvaltainen kulttuuri- ja luontoelämys, joka kokoaa luontokuvan tosiystävät keskelle komeinta Koillismaan ruska-aikaa.

Luontokuvaus ja luontomatkailu houkuttavat ihmisiä Kuusamoon. Mestarikuvaajan kädenjälki jää myös hänen pitkäaikaisen kotiseutunsa elinkeinoelämään. Kuusamon suuri luonto jaksoi kiehtoa kuvaajaa ja houkutteli hänet siirtymään paikkakunnalle synnyinseudultaan Etelä-Pohjanmaalta. Luonnon näyttäminen kuvissa lisää luonnon arvostusta ja tahtoa luonnonarvojen vaalimiseen. Hannu Hautalan henkistä perintöä on myös Vuoden luontokuva -kilpailu.

Hautala oli erittäin tuottelias. Hänen jälkeensä säätiön haltuun jää noin puolitoista miljoonaa kuvaa. Valokuvateoksia ilmestyi useita kymmeniä.

Hannu Hautalan motto oli: ”onni on ahkeran veli”. Hän vietti tiiviisti aikaa seuraamassa luonnon ilmiöitä. Hautalan mukaan ihminen koki sitä todennäköisimmin jotain ainutlaatuista, mitä enemmän hän liikkui luonnossa.

Mestari ehti tallentaa filmille lukemattomia ainutlaatuisia hetkiä ja harvinaisia luonnon eläviä. Viidenkymmenen vuoden takainen otos kotkien lemmenpuuhista voitti Vuoden lehtikuva -palkinnon. Se herätti keskustelua: voiko luontokuva olla uutinen.

Yksi Hautalan kuva nosti kiistan luontokuvan aitoudesta. Hautala oli yhdistänyt pesästä pudottautuvia telkänpoikasia esittäviä kuvia niin, että ilmassa näkyi kaksi poikasta kerralla. Tästä Hautalan kunniajäsenekseen nimittänyt luontokuvaajien yhdistys ärähti, mutta Hautala puolustautui yhdistämisen esittävän poikaset kuten silmä tapahtuman näkee.

Tiukan dokumentaarisuuden rinnalle Hautalan kuvissa nousivat luovuus ja esteettisen arvot. Veden pinnalta nousevan joutsenen kuva on osin toisesta todellisuudesta. Siiven liikkeessä on mystistä keveyttä. Hautalan luontokuville on tyypillistä näyttää luonnonelävän lisäksi maisema. Tähän on tarvittu lukemattomia tunteja valpasta tarkkailua.

Hannu Hautalan mukaan ihminen koki sitä todennäköisimmin jotain ainutlaatuista, mitä enemmän hän liikkui luonnossa.

Hannu Hautala omistautui intohimolleen luontokuvaukselle. Ensimmäisen kameransa hän hankki marjoja poimimalla tienaamillaan rahoilla. Sekä kuvaajan että hänen Irma-puolisonsa leipätyö sai jäädä, kun apuraha mahdollisti keskittymisen luontokuvaan. Irma Hautalalla on ollut merkittävä rooli mahdollistamassa kuvaamiseen keskittymistä. Hannu Hautala on kertonut, että heidän elämässään ei olisi ollut kuvaamisen rinnalla tilaa lapsille.

Hautala kuvasi yli viidenkymmen vuoden ajan. Uransa loppuun asti hän kuvasi filmikameralla. Viimeisinä vuosina vakavat sairaudet vaikeuttivat luonnossa liikkumista. Mestari luopui kuvauskalustostaan.