Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus: Oma mieli, eri mieli
Jokaisen ihmisen mieli on omanlaisensa. Toisen mieli järkkyy herkemmin kuin toisen. Joku uupuu tai masentuu asioista, jotka toinen jaksaa tai selvittää tuosta vain. Kaikkien lähtökohdat ovat erilaiset.
Kuusamotalossa esillä oleva Mielimaissa-valokuvanäyttely kannattaa jokaisen kynnelle kykenevän käydä katsomassa. Tai jos ei pääse paikalle, niin teokset näkee verkossa osoitteessa mielimaissa.fi.
Näyttelyn teoksissa etenkin masennuksesta kärsineet henkilöt kertovat kokemuksistaan omilla kasvoillaan. Jokainen tarina, ihmisen kertomus elämästään on omanlaisensa. Toki tekijät ovat valinneet kerrottavaksi mahdollisimman erilaisia kokemuksia. Näin voi näyttää, miten monenlaiset kasvot masennuksella voi olla.
Mutta jos projektiin on tullut pari sataa vapaaehtoista ilmoittautumista, niin varmasti joukosta löytyy useampi muukin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsinyt, syövän kanssa kamppaileva, ei-hetero nuori sekä rekkamies, joka pohtii elämänsä päättämistä kamalimmalla tietämällään tavalla eli toisen rekan alle ajamisella.
Erilaisten kokemusten esiin tuominen on tärkeää, jotta mahdollisimman monelle löytyisi vertaistukea. Samaistumisesta on apua, kun voi lukea omantyyppisestään tilanteesta ja etenkin siitä, miten siitä on mahdollista selvitä. Saa kokemuksen siitä, ettei ole yksin.
Surullista on kuulla siitä, että masentuneen läheiset eivät aina välttämättä tiedä ongelmasta mitään. Toki ihmiset ovat halutessaan hyviä peittelemään ongelmiaan. Kulissi on kunnossa, ja romahdus saattaa tulla vasta yksin ollessa.
Nykyajan viestivälineet ja sosiaalisen median palvelut helpottavat tätä kulissin yllä pitämistä. Viestitellään vaan, muttei tavata. Seurataan "kavereiden" arkea somesta, muttei edes kysytä kuulumisia.
Some-kuvissa kaikki ovat aina niin kauniita, hoikkia ja lihaksikkaita. Koti on aina siisti, leikkokukat Aalto-vaasissa ja itse tehty viiden tähden illallinen katettu pöytään kuin ravintolassa. Ympärillä on ystäviä, on juhlat tai ollaan jollain upealla ulkomaanmatkalla tai Lapissa patikoimassa. Elämä on yhtä onnea.
Kaikki tämä voi olla totta, mutta vain murunen kokonaisuudesta. Se on kuva, jonka haluamme elämästämme muille esitellä.
Mitään ikävää ja rumaa ei kuvissa tuoda esiin. Vain todellisuudesta poimittuja, kuvanmuokkauksella ja filttereillä käsiteltyjä kiiltokuvahetkiä.
Olisiko aika lopettaa näppäily ja soittaa kysyäkseen tuttavan kuulumisia. Tai vielä parempaa, ota jalat alle ja mene käymään.
Lue myös:
Ruoka
