Paikallisuutiset
Pykeijan Pikku-Suomi Jäämerellä – Norjalaiskylässä on hyvät kalastusmatkailun mahdollisuudet, paikallinen herkku on kuningasrapu
Matkakertomus Matroona Elsa Ingilä Haldorsen järjestelee turistien asiat kuntoon tuossa tuokiossa.
Markku Myllylä, teksti ja kuvat
Pykeijan kylä Varanginvuonon etelärannalla Jäämerellä on perin mukava paikka. Ystävälliset asukkaat puhuvat usein vanhanaikaista suomen murretta, sillä monen esi-isät ovat kotoisin Suomesta. Kylää nimitetäänkin Pikku-Suomeksi.
Suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla Ruijaan siirtyi paljon suomalaisia, myös Kuusamosta. Vanhoista hautakivistä löytyy kuusamolaisia sukunimiä kuten Dörmänen ja Kiviniemi. Pykeijan kylässä suomalaisuus on yhä näkyvissä. Asukkaista vanhempi väki puhuu vanhahtavaa Ruijan murretta. Nykyisin asukkaita on 170.
Pykeijaan saapuvan matkailijan kannattaa jo etukäteen tai viimeistään kylään saapuessaan ensi töikseen etsiä käsiinsä matroona Elsa Ingilä Haldorsen, joka järjestelee turistien asiat kuntoon tuossa tuokiossa. Elsan kanssa pärjää hyvin suomella ja matkailijan asiat saadaan hoidettua aina.
Elsalla on oma mökkikylä ja huonemajoitusta aivan Jäämeren hiekkarannan äärellä. Hänen kauttaan voi myös vuokrata Jäämeren saunan ja pulahtaa uimaan mereen.
Kylästä löytyy myös vuokrattavia taloja. Vanhat talot ovat viehättäviä ja sisustus on kuin palaisi takaisin 1950–60-luvuille. Taloista löytyvät kaikki tarvittavat: petivaatteet, pyyhkeet, ruoantekovälineet, ruokailuvälineet, suihku ja wc.
Niistä suurin ja hienoin on Olgan talo, siinä on iso yläkerta ja pienempi alakerta. Johannan talo on keltaiseksi maalattu kaksikerroksinen pieni talo kirkon lähellä.
Elsa Ingilä Haldorsen on pyörittänyt matkailua Pykeijassa kohta puoli vuosisataa. Oli mukava käydä taas tapaamassa Elsaa kesäkuun puolivälissä ja raatata hänen kanssaan kylän kuulumisista.
– Nyt on kuitenkin aika vähitellen jättää matkailuhommat vähemmälle, 78-vuotias Elsa naurahtaa. Poikani on muuttanut perheineen Etelä-Norjasta asumaan Kirkkoniemeen ja hän on ottanut päävastuun perheen matkailuyrityksestä.
Elsa on monelle Pykeijan kävijälle tuttu. Vuonna 2021 hänestä julkaistiin kirja nimeltään”Pykeijän Elsa”. Kirjassa on mielenkiintoista tietoa niin Elsasta kuin koko Pykeijan kylän vaiheista ja historiasta.
– Tämä kirja on ollut pitkäaikainen haaveeni, olen sitä varten kirjoitellut vuosien aikana muistiin monia asioita omista ja perheen sekä koko kylän asioista. Nyt sitten kirjailija Karoliina Siira laittoi tekstit kuntoon ja Anita Silenius teki piirroskuvituksen. Siitä se kirja syntyi, Elsa kertoo iloisena.
Pykeijan kalastajakylä sijaitsee Norjan itänurkassa lähellä Venäjän rajaa. Varangin vuono on tunnetusti erityisen kalaisa vesialue ja kalastuksella on aina ollut suuri merkitys alueen asukkaille.
Matkailu, ravintolatoiminta, kalastus, kalanjalostus, kassilohen kasvatus, kuningasrapu ja sen jalostus, telakka ja laivojen korjaus ovat tärkeitä työllistäjiä. Matkailualalla erityisesti kalastus- ja sukellusmatkailu ovat uudempia, jatkuvasti kasvavia elinkeinoja.
Veneen saanti vuokralle kalastustarkoitukseen Pykeijassa on nykyisin mahdollista, merikelpoisia kalastusveneitä on tarjolla monen kokoisia.
Pykeijan kylässä on kuningasrapua jalostava nykyaikainen laitos. Kalliit herkut lähetetään pakastettuina tai elävinä merivesitankeissa lentorahtina ulkomaille, erityisesti Japaniin ja Keski-Eurooppaan.
Pykeijassa on Ruijan ainoa joka päivä avoinna oleva ravintola Bistro. Sen bravuuri on Jäämeren Kuningasrapu -ateria. Kannattaa tilata, sillä näitä rapuja ei tarvitse mikroskoopilla lautaselta ryhtyä tiiraamaan.
Kylä oli pitkään ainoastaan meri- tai lentoyhteyden päässä muusta maailmasta. Päällystetty maantie kylään valmistui vuonna 1962. Matkaa valtatie E6:lta on noin parikymmentä kilometriä. Niinpä matkailijat ovat nyt löytäneet tämän mielenkiintoisen Ruijan kylän. Etenkin kalastajia, sukeltajia ja lintubongareita liikkuu Jäämerellä nykyään runsaasti.
Lapsiperheille Pykeija on mukava vierailupaikka. Nähtävää ja tutkimusta rantavesissä ja lintukallioilla riittää moneksi päiväksi.
Kalastaa voi aallonmurtajilta ja laitureilta. Mutteriongella tulee saaliiksi monenlaista kalaa, esimerkiksi kampelaa, hietakampelaa, punakampelaa, turskaa, seitiä, haarasimppua ja isosimppua. Viimeksi mainittu on ulkonäöltään äärettömän ruma kala, eikä kampelan suuvärkkikään niitä kaikkein kauneimpia ilmestyksiä ole.
Pykeijassa on nykyisin yksi kauppa, jossa myydään ruokatarvikkeita, kalastusvälineitä, pakastettuja kuningasravun koipia yms. matkailijoille tarpeellista. Kylän mainio kalaravintola tarjoaa hienoja kala- ja riistaruokia mukavassa miljöössä.
Sään puolesta paras vierailuaika Pykeijassa ja koko Norttoperällä on heinäkuun puolivälistä elokuun lopulle. Silloin Jäämerellä saattaa olla tosi helteistä, jopa 30 asteen lämpötila ei ole mitenkään tavatonta. Elokuussa Ruija hohtaa lämpöä.
