Pääkirjoitukset
Tupakointi on epämuodikasta
Paksu tupakansavu leijailee toimituksessa. Päätoimittaja on ketjupolttaja, ja kesätoimittajan olot yhteisessä työtilassa sietämättömät ellei tämä itsekin polttaisi. Lehteä tehdään savukkeet suupielessä, tuhkakupit näppäimistön vieressä tumppeja pursuten. Työkaverit myynnin puolella eivät pidä toimituksen savuttelusta, joten levitessään savu levittää epäsopua työpaikalla.
Tämä oli täyttä todellisuutta ensimmäisen kesätoimittajapestini aikaan 1980-luvun lopulla. Työpaikoilla sisällä tupakointi taisi jo tuolloin olla sallitun rajamailla, mutta tupakoimaan tottuneet pitivät tavastaan tiukasti kiinni. 1970-luvun lopulla voimaan tulleet tupakkalain määräykset kielsivät tupakoinnin julkisissa tiloissa, eikä tupakkatuotteita enää saanut mainostaa.
Tupakka jos mikä on tuote, jota on myyty mielikuvilla. Alan tuotemerkit ovat olleet näyttävästi esillä vielä sittenkin, kun varsinainen tupakan mainonta ei enää ollut sallittua.
Tupakka on päässyt mukaan jopa muotokuviin, joissa arvokkaalla herralla on savuke sormiensa välissä, piippu kourassaan tai suussaan sikari. Tupakointiin liitettiin mielikuvia menestyksestä, miehekkyydestä ja tyylikkyydestä. Savuke kuului myös nykyaikaisen, menevän naisen tyyliin.
1900-luvun suomalaiset olivat tupakoivat kansa. 1940-luvulla kolme neljästä suomalaismiehestä tupakoi, naisistakin yli kymmenen prosenttia. Tupakoida sai melkein kaikkialla. Television ensimmäisillä vuosikymmenillä televisiolähetyksissä sauhuteltiin kotiyleisön edessä.
Tupakoinnin haitallisuuteen havahduttiin vasta 1960-luvulla, jolloin tupakan ja keuhkosyövän yhteys osoitettiin tieteellisesti. Lainsäädäntö seurasi kehitystä hitaasti ja ihmisten tottumukset vielä hitaammin.
Tupakkatuotteet ovat nykyisin kaupassa tiukasti piilossa ja pakkaukset varustettu varoittavilla teksteillä. Ravintoloissa ja kahviloissa sisällä sauhuttelu loppui yli 15 vuotta sitten. Tästä muutoksesta ovat monet tupakoitsijatkin hyvillään, sillä vaatteet ja hiukset eivät haise illanvieton jälkeen. Monelle viimeistään tämä muutos oli hyvä syy luopua tupakoinnista. Kun tupakoivat illanviettäjät joutuivat ulos tai ilottomaan tupakkakoppiin, meni sauhuttelusta ilo seuranpidon muotona.
Tupakan hinnalla on ohjattu kulutuskäyttäytymistä. Haitallinen tuote on raskaasti verotettu. Suomalaisten halutaan lähivuosikymmeninä luopuvan tupakoinnista kokonaan. Menestyksen mielikuva on jo poissa. Eniten tupakoivat vähän tienaavat ja matalasti koulutetut. Tupakoimaan lähdetään vähän syrjemmällä. Ulos häädetty tupakoitsija kylvää ympäristöönsä tumppeja. Ne tuovat mukanaan epäsiisteyttä eivätkä hajoa luonnossa. Kadulta tai naapurin parvekkeelta kantautuva savu harmittaa naapurustoa.
Tupakoitsija on vähenemässä oleva ihmislaji. Huomautetaan hänelle savusta ja tumpeista rakentavalla tavalla. Piintynyt tupakoitsija ei itse huomaa tavastaan muille koituvaa harmia, mutta kohteliaasti ohjaten oppii kyllä huomaavaisuutta, myös keräämään natsat. Jutussamme juristi neuvoo edistämään asukassopua osoittamalla tupakoitsijoille viihtyisä tupakointipaikka. Sopu sijaa antakoon.